Madeira, silloin ja nyt…

Kun käy Madeiralla 30 vuoden välein, huomaa muutokset. Tai sitten ei edes muista miltä paikassa näytti.

Aika ohuita muistoja oli päässäni jäljellä Funchalista. Muistin lähinnä kauheat bussimatkat kentältä kaupunkiin ja kaupungissa. Korkeanpaikankammo ei helpottanut oloa yhtään. No pari puistoa myös, joissa vierailinkin uudestaan. Ne eivät olleet paljoa muuttuneet. Oma elämäni oli kyllä ollut melkoisessa myllerryksessä tässä välissä, pari avioeroa, sairastumisia ja muita menetyksiä.

Ensimmäisellä kerralla asuin keskusta-alueella pienessä hotellissa ja nyt asuin airbnb-majoituksessa Sao Martinezin alueella lähellä rantaa. Liikenteen melu kuului molemmissa hyvin sisälle.

Mitä ruoalle on tapahtunut?

Suurin muutos minkä huomioin, oli ruoka. Nyt tosin emme syöneet missään kovin kalliissa ravintolassa kertaakaan ja osan aterioistamme valmistin itse. Parhaan ikinä syömäni kala-aterian söin 30 vuotta sitten Funchalin sataman lähellä olleessa ravintolassa. Silloin siinä oli kolme ravintolaa vierekkäin, nyt niitä oli useita kymmeniä.

Madeira

Neljä mautonta kalaa

Enkä ole ikinä syönyt millään reissullani yhtä surkeaa ja mautonta ruokaa kuin nyt Madeiralla. Mitä on tapahtunut? Ok, ne lihavartaat silloin takavuosinakin olivat kyllä sitkeät mutta silti!

http://www.savusuolaa.fi/elama/madeira-makumatkailijan-painajainen/  

Puhdasta ja siistiä!

Silloin nuorena aviovaimona ja äitinä en kiinnittänyt ympäristöasioihin juurikaan huomiota. Mutta nyt oli hyvä vertailla esimerkiksi Turkin ja Jordanian jätehuoltoon ja kierrätyksen tasoon (huono ellei surkea), jotka olivat tuoreemmassa muistissa. Talossa, jossa asuntomme sijaitsi, oli erillinen jätehuone. Siellä sijaitsivat laatikot niin muoville, lasille, pahville kuin sekajätteellekin. Biojätteen kohtaloa en saanut selville. Kadut olivat muutenkin huomattavan siistit ja roskattomat kun roskiksia oli lähes joka kulmassa. Älytöntä vandalisointiakaan ei pahemmin näkynyt.

Hajusteiden käyttö oli kiusallisen runsasta. Asuntomme joka kaapissa oli joku hajutin ja ulko-oven luona ajastettu hajusteen sylkäisijä (josta oli kyllä pakko ottaa patterit pois). Roskapussit haisivat aivan hirveästi, kuten myös pesu- ja puhdistusaineet. Nyt ei voi puhua tuoksusta, se oli sen verran voimakasta saastetta hajuherkistyneelle.

Leppoisaa olemista

Madeira

Tämän oven taakse olisin halunnut kurkistaa

Ihmiset olivat edelleen ystävällisiä, kohteliaita eivätkä tunkeilleet liian iholle kauppaa käymään. Heillä oli aina aikaa keskustella, asiasta kuin asiasta, jolloin ehkä se palvelun suorittaminen kesti hieman pidempään. Mutta kenellä siellä olikaan kiire? Taisi minun hiustenleikkuu ja pesu kestää tunnin tai vähän yli. Mutta hauskaa oli!

Turistien määrässä on myös tapahtunut muutos. Muistelen silloin aikanaan olleen rajoituksia siitä, kuinka monta turistia saarella kerrallaan saa olla. Tunsin silloin oloni hieman orvoksi kun paikalliset tuijottelivat meitä kourallista ulkomaalaisen näköisiä otuksia. Nyt talvikaudellakin tuntui, että joka paikassa oli turisteja, ainakin muutama.
Lomapaikkana vallan mainio, mutta ei ehkä pidempään viihtyisi.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *